Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

           Sivuhahmot  •  Poistetut hahmot

 

 

Nimi: Kíra
Skp: naaras
Ikä: n. 4 vuotta

Rikokset: Muutama murha ja lukemattomia varkauksia. Kíra ei kuulu etsityimpiin rikollisiin, mutta hänen päästään on kuitenkin luvattu ihan kelpo summa.

Ammatti: Tekee satunnaisesti jotain pikkuhommia henkensä pitimiksi.

 

Ulkonäkö:
Kíran säkäkorkeus on n. 50cm. Hänen turkkinsa on tummanharmaan, valkean ja ruskean kirjava. Turkki on pörröistä varsinkin kauluksessa. Kíran hännästä on jäljellä vain pieni pätkä.

Naaraan kuono ja polkuanturat ovat mustat. Silmät ovat jäänsiniset ja pupillit ovat viirumaiset. Toisessa silmässä on myös punaista väriä. Kíran silmät ovat kapeat.

Naaras on suhteellisen hoikka. Voima ei ole Kíran suurin vahvuus, joten lihaksetkaan eivät ole kovin isot tai näkyvät. Naaraalla on suhteellisen pitkät jalat ja tuo on ketterä ja nopea.

Joskus on vaikeaa kertoa mitä Kíran päässä liikkuu sillä hänen ilmeensä on aina samanlainen: töykeä ja tunteeton.

Luonne:
Kíra on  teräväkielinen ja äkkipikainen narttu, joka puhuu vain kun hänellä on jotain tärkeää sanottavaa. Hänen ystäväkseen on vaikea päästä ja kun hänelle puhuu, se saattaa osoittautua yhtä mielenkiintoiseksi kuin kivelle puhuminen. Kíralla ei ole ystäviä juuri koskaan ollutkaan, mikä johtuu lähinnä hänen hankalasta luonteestaan ja siitä ettei hän oikein uskalla luottaa kehenkään. Kaikki Kíralle rakkaat ovat hylänneet hänet, eikä narttu jaksa enää uskoa että kehenkään voi luottaa. Suhteiden muodostaminen on Kíralle hankalaa ja jopa hieman karmivaa. Hän on todella valikoiva seuransa suhteen, eikä voi sietää esimerkiksi komentelua. Jos Kíran luottamuksen kerran ansaitsee saa mitä luotettavimman toverin.

Läheisimmille ystävilleen Kíra on avoimempi. Heille hän näyttää myös ystävällisen puolensa. Narttu on kuitenkin huono puhumaan omista tunteistaan ja pitääkin ne yleeensä omana tietonaan. Kíra ei ole rakastunut ikinä, ellei lasketa pentuiän ihastuksia. Hän pitää aitoa rakkautta lähinnä satuna, mutta salaa toivoo että voisi joskus tuntea sen tunteen.

Tappamisesta Kíra ei pidä ja hän pitää huvikseen toisen hengen riistämistä todella sairaana. Taistelussa Kíra ei ole turhan itsevarma. Hän keskittyy hengissä selviytymiseen täysillä ja on valmis vaikka tappamaan vastustajansa pelastaakseen itsensä ja ystävänsä.

Kíra ei kovin mielellään puhu menneisyydestään, mutta kertoo kyllä mikäli sitä kysytään. Hän häpeää hieman tekemiään tappoja, mutta tietää olevansa  itse kuollut jos ei olisi tehnyt niitä.

 Kíran pakkomielle jahdata veljiään kammottaa useimpia. Kíra ei kuitenkaan välitä muiden mielipiteistä vaan käyttää kaiken energiansa saadakseen veljensä hengiltä.

Menneisyys:
Kíran isä oli jättänyt perheensä jo ennen kuin hänen pentunsa syntyivät. Kun Kíra sitten syntyi emolleen kahden veljensä kanssa, oli emo murheidensa takia kylmä ja etäinen. Tämä sai sisarukset lähentymään todella paljon. Emo alkoi olla poissa yhä enemmän ja enemmän. Lopulta hän ei enää palannut pentujensa luo. Tämä ei ollut Kíralle kovin suuri järkytys, olihan emon lähtö ollut odotettavissa. Pennut olivat kuitenkin vielä kovin nuoria, eivätkä osanneet itse hankkia omaa ruokaansa. Niinpä he ryhtyivät varastelemaan. Aluksi nuorten tekemistä ryöstöistä ei juuri välitetty. Mutta kun yhä useampi menetti omaisuutensa heille, Kíraa ja hänen veljiään alettiin vihata. Heitä vaadittiin ottamaan vastuu teoistaan. Nuoria ei kuitenkaan todellakaan kiinnostanut kököttää putkassa. Niinpä he yhdessä pakenivat kotikylästään ja jatkoivat varastelua muualla.

Pian heistä alkoi tulla etsitympiä ja kylissä asuminen vaikeutui. Niinpä he eivät voineet asua missään vakituisesti, vaan vaihtoivat todella usein kotiaan leiriytyen välillä keskelle erämaata. He olivat läheisempiä kuin sisarukset yleensä ovat. Kíra ei voinut kuvitella elämää ilman veljiään.

Eräänä yönä he murtautuivat erään todella rikkaan ja arvostetun koiran kotiin. Aluksi kaikki meni hyvin. He löysivät paljon arvokkaita esineitä ja alkoivat keräillä niitä mukaan. Mutta kun he olivat poistumassa talosta, omistaja tulikin heitä vastaan. Hän kävi suoraan lähinpänä olleen Kíran kimppuun. Kíra jäi nopeasti alakynteen pienen kokonsa takia. Hän huusi veljiään apuun, mutta mitään ei kuulunut. He olivat lähteneet ja jättäneet Kíran kuolemaan. Talon omistajan onnistui reviä Kíran häntä irti. Seuraavaksi hän olisi luultavasti tappanut Kíran, mutta naaras oli nopeampi ja repäisi talon omistajan kurkun auki. Kíran onnistui paeta kylästä erämaahan parantelemaan haavojaan. Oli lähellä että hän olisi kuollut verenhukkaan.

Kíra ei voinut käsittää veljiensä käytöstä. He olivat jättäneet hänet ja hän oli miltein kuollut. Viha ja suru patoutuivat Kíran sisälle. Naaras vannoi kostoa. Vaikka se olisi hänen viimeinen tekonsa, hän tappaisi veljensä. He eivät välittäneet hänestä, joten ei hänenkään tarvitsisi välittää heistä. Siitä lähtien Kíra on kierrellyt kyliä ja yrittänyt saada selville veljiensä olinpaikkaa. Kíra ei enää varastele niin paljon kuin ennen vaan yrittää ansaita ruokansa rehellisellä työllä. Kíraa jahdataan nyt enemmän kuin ennen hänen tekemänsä murhan takia. Kíra on joutunut tappamaan myös muutaman häntä väijyneen sotilaan, mutta muuten hän on yrittänyt vältellä tappamista.

Muuta:

- Kíra kärsii unihalvauksista, eikä siksi aina uskalla käydä nukkumaan.

- On allerginen koivun siitepölylle.

- Kíra on todella vanha hahmoni. Loin sen erästä kuollutta improa varten.

Piirtäjä: Sysisydän

 


 

 

Nimi: Erica von Hiurn
Ikä: 3 vuotta, ihmisissä noin 24 vuotta
Skp: Narttu


Rikokset: Laittomien uhkapelien järjestämien,niissä huijaaminen, juopottelu julkisella paikalla ja pari vakavaa pahoinpitelyä. Tupakan ja viinan varastaminen. Tätä ei enää etsitän, mutta jos tämä rikkoo vasikkasopimuksen, menettäisi hän melko nopeasti päänsä. Ja hyvästä hinnasta.

Ammatti: Tarjoilja isänsä baarissa. Vasikka,ilmiantaa baarissa olevia rikollisia viranomaisille. Ei nauti vasikkana olosta, mutta diili on pitävä(lisätietoa menneisyydessä)

 

Ulkonäkö:
Erica täyttää kaikki weimarinseisojan tuntomerkit. Hän on noin 60 senttimetriä korkea säältään ja melko solakka ja notkea. Väriltään hän on vaaleanliilaharmaa. Nartun silmät ovat vaalean meripihkan väriset ja Erian kirsu ja anturat ovat ruskeat. Erican solakasta kehosta löytyy useampikin arpi. Huomattavimmat arvet ovat Erican otsassa, kaulalla ja selässä. Arpien lisäksi Erican häntä on purtu poikki. Eicalla on kaulassaan violetti silkkinen kaulapanta. Tämän imukkeen väri on vaaleanpunainen.


Luonne:
Yleensä Erica on iloisella päällä, ja on muutenkin perusluonteeltaan optimistinen. Narttu on erittäin sosiaalinen, mutta ystäviensä harmiksi todella narsistinen. Lisäksi tällä on paha tapa kehua itseän ihan jokaisessa tilanteessa. Huumorintajuakin häneltä löytyy, se tosin on melko mustaa ja kaksimielistä.
Huonoina päivinä ei Ericasta ole seuraksi. Harvoin hän ei edes tule huoneestaan ulos jos sataa tai on muuten vaan ikävää. Silloin tämä on sarkastinen ja ilkeä terävän kielensä kanssa. Kun tätä ahdistaa, ei kannata tulla lähelle. Siloin hän haluaan vain istua huoneessa tupakan ja viinipullon kera sekä kuunella romanttista musiikkia.
Eli riippuu ihan siitä, minkälainen päivä Ericalla on. Ja siitä onko hän humalassa, ja hän on melko usein.
Erica herkistyy helposti, ja on melkoinen romantiikko.

Menneisyys:
Erica syntyi turvallisesti maailmaan. Hänen isänsä omisti baarin, jossa hänen äitinsä työskenteli. Meluisa baari parin vierashuoneen kera ei ollut paras paikka nuorelle pennulle, mutta valinnanvaraa ei ollut. Baari oli ainoa asia mikä Erican perheellä oli. Teiniän alussa oli Erica jo ehtinyt ajautua huonoon seuraan. Tämän ystäväpiiri joi ja poltti ja näiden hankkiminen jäi useinnopeakinttuisen Erican hommaksi. Näin Erican tupakanpoltto ja juopottelu sai alkunsa. Hänen isäänsä ei kiinnostanut, eikä tämän väsynyt äiti jaksanut enää välittää. Aikuistuttuaan hän aloitti tarjoiliauransa baarissa. Baari oli tunnettu siitä, että baarin asiakaskunta koostui lähinnä rikollisista. Uhkapelejä järjestettiin säännöllisesti ja myös Erica pääsi näitä pelaamaan ja järjestämään. Myös huijjaamista tuli kokeiltua. Tästä kiinni jäätyään sai Erica melkoisen selkäsaunan, jossa hän menetti häntänsä ja sai arvet otsaansa. Mutteivat pieksäjätkään arvettomiksi jääneet. Nopeasti tieto nartun rikoksista tuli viranomaisten tietoon ja yhtenä päivänä kaupungilla ollessaan, hänet pidätettiin. Pahoinpitelyistä johtuen odotti narttua jo kuolemantumio, kylän tiukoista laeista johtuen. Tälle kuitenkin tarjottiin vaihtoehtoa, vasikan tehtävää. Erica halusi pitää henkensä, ja näin ollen tämä sai homman. Tästä lähtien Erica on ilmiantanut pikkurikollisia, kun on ehtinyt. Erica on tuntenut syyllisyyttä asiasta, mutta oma henki on muita tärkeämpi.


Muuta:

-Biseksuaali, on kuitenkin hieman enemmän naaraisiin päin
-Polttaa tupakkaa säännöllisesti, ja tämän takia nartun keuhkot eivät ole parhaasta päästä. Kovinkaan hyvä fyysissä jutuissa hän ei ole.
-Asuu edelleen isänsä baarissa, omassa huoneessaan.

 

Mukaan tuominen: Kuka tahansa oi tuoda Erican mukaan.


Piirtäjä: Kuutti

 


 

 

Nimi: Tunnetaan parhaiten nimellä Willdor, mutta oikealta nimeltään Theodoric Will.
Ikä: 12,5 vuotta
Skp: uros

Rotu: koirasusi - ainakin sutta, irlanninsusikoiraa, bully kuttaa, tornjakia, pitkäkarvaista collieta, saksanpaimenkoiraa, siperianhuskya, karjalankarhukoiraa, dobermannia, tiibetinmastiffia ja kaukasianpaimenkoiraa

Rikokset: Ainakin 15 murhaa tiedossa, 4 varkautta, 3 kidnappausta ja monia pahoinpitelyitä. Todella etsitty ja hänen nirhaamisestaan on luvattu iso palkkio. Hänet on myös tuomittu kuolemaan monia kertoja.

Ammatti: Vaihteleva, tekee vähän mitä sattuu, lainvastaisia töitä palkkiota vastaan esim. toimii palkkamurhaajana. Valitsee kuitenkin huolella keneltä ottaa työn vastaan.

Ulkonäkö:
Säkäkorkeus noin 103 cm, suuri koko johtuu muutamien isojen rotujen geeneistä joita hänellä on. Iästään huolimatta, näyttää nuorehkolta ja ei muutenkaan vaikuta kovin vanhalta. Willdorin yläkulmahampaat ovat tavallista pidemmät ja näkyvät suupielistä vaikka suu olisikin kiinni. Uroksen pää on hyvin susimainen. Hän on ruumiinrakenteeltaan hyvin vankka, mutta ei kuitenkaan hidas tai kömpelö, päinvastoin, hänellä on vahvat jalat ja pystyy juoksemaan nopeasti. Willdor ei raskaan rakenteensa vuoksi ole kovin kevyt, mutta ketterä hän on sekä vahva iästään huolimatta. Jalat ovat paksut ja pitkät. Uroksen turkki on suurimmaksi osaksi paksua ja tuuheaa. Tuuhea ja paksu turkki suojaa Willdorin kaulaa hyvin ja turkki pitää talvisin lämpimänä. Turkissa on valkoista ja kahta eri tumman harmaan sävyä. Valkoista turkissa hänellä on kasvoissa, kaulassa, rintakehässä ja vatsan alla. Tummempaa tummanharmaata turkissa on hännässä, korvissa, poskissa, niskassa, kaulan sivuilla, etujalkojen tupsuissa ja etupuolella, selän päällä ja takajalkojen sivuilta aina taakse. Häntä on suhteellisen lyhyt ja turkki on siinä tuuheaa ja kohtuullisen pitkää. Otsasta yläselkään uroksella kasvaa vaalean kellertävän oranssi harjas. Jalat ovat vankat ja etujaloissa on takana pitkää turkkia. Uros on yksisilmäinen, mutta näkö ainoassa silmässä on tarkka. Willdorilla on vasemmassa takajalassaan todennäköisesti jostain oudon värisestä nahasta tehty niin sanottu asevyö, jossa hänellä on terävät piikki ja puukko.

Luonne:
Willdor on jokseenkin mystinen ja hiljainen. Willdor on kuitenkin aika paha suustaan, mutta kiroilee melkein aina saksaksi. Willdor liikkuu yleensä hiljaa varjoissa öisin, päivisin pysyy vielä enemmän piilossa. Julkisilla paikoilla liikkumista hän välttelee, jos siellä on hirveästi muita. Uros saattaa vaikuttaa todella pahalta jo pelkän maineensakin takia, mutta todellisuudessa hän on jokseenkin ystävällinen ja ymmärtäväinen. Tiukan paikan tullen uros yleensä pelastaa itsensä ensin ja siinä samalla miettii voiko auttaa muita vai onko liian suuri vaara jäädä itse kiinni. Hän voi niinsanotusti pelastaa neidon hädästä jos on tarves, vaikka itse ei olisi pulassa vaan vain ohikulkija. Hän on hieman epäröivä muita kohtaan ja jostain syystä pystyy usein erottamaan valheen todesta, vaikka ei sitä muille sanoisikaan. Hän ei pidä valehtelijoista tai huijareista, mutta silti yleensä ei huomauta asiasta vaikka epäilisi jonkun valehtelevan. Willdor on hyvin rauhallinen ja hän ei helposti hermostu. Joskus saattaa vaikuttaa että jokin hänen tekonsa oli todella äkkipikaisesti ja huolimattomasti tehty, mutta todellisuudessa harvoin niin on, hän osaa päättää asioista nopeasti. Hän on enemmänkin oman tiensä kulkija, mutta tulee toimeen muidenkin kanssa. Willdor on hyvä vakoilemaan ja tarkkailemaan.
Seurasta riippuen Willdor on joko se hiljainen tai puhelias ja paha suustaan. Hän on myös vielä enemmän varuillaan, vaikka olisikin tekemisissä muiden lainsuojattomien kanssa.

Menneisyys:
Willdor syntyi jokseenkin karuihin oloihin, hänellä oli 3 nuorempaa veljeä ja sisko. Heidän vanhempansa olivat hyvin nuoria, mutta pitivät silti hyvää huolta pennuistaan. Kaikki muuttui noin kuukauden kuluttua, Willdorin vanhempien oli aika maksaa eräässä jokseenkin ränsistyneessä majatalossa asumisesta, mutta heillä ei ollut rahaa. Molemmat vanhemmat olivat joutuneet työttömiksi jonkin aikaa sitten eivätkä saaneet uutta työtä. Viikko lisäaikaa myönnettiin velkojen maksuun, mutta kun he eivät silti voineet maksaa, joten he karkasivat pentuineen, jättäen majatalon ja koko kylän. Majatalon omistaja palkkasi kolme tyyppiä ottamaan heidät kiinni, sillä hehän olivat velkaa eivätkä maksaneet. Willdor perheineen sai elää kuitenkin rauhassa jonkin aikaa toisessa kylässä ja hänen isänsä sai työnkin.
Rauhallista elämää ei kuitenkaan seurannut ikuisesti. Majatalon omistajan palkkaamat takaa-ajajat löysivät Willdorin perheineen. 3 takaa-ajajaa väijyttivät heidät, kun Willdorin isä oli töissä.
Takaa-ajajista yksi otti Willdorin äidin kiinni, kun kaksi muuta kävivät pentujen kimppuun. Willdor kävikin kaikkien odotuksien vastaisesti äitinsä vangitsian kimppuun, puhkaisten vangitsijan toisen silmän ja vapauttaen äitinsä. Valitettavasti Willdorin 3 nuorempaa sisarusta kuolivat, ennen kuin perheen isä tuli paikalle, hänen työpaikkansa ei ollut kaukana ja hän oli kuullut jotain epämääräistä meteliä. Takaa-ajajat tapettiin ja Willdor vanhempineen karkasivat tästäkin kylästä.
Kokemansa jälkeen Willdorin vanhemmat ryhtyivätkin hankkimaan elantonsa varastamalla. Yrittäessään varastaa arvoesineitä varakkaalta perheeltä vartijat saivatkin heidät kiinni, Willdor oli mukana varkaudessa, sillä oli jo vanhempiansa mielestä tarpeeksi vanha tulemaan mukaan. Vartioiden kanssa syntyi tappelu, josta vain Willdor jäi henkiin, hänen vanhempansa tapettiin, eikä Willdor heitä voinut pelastaa sillä vartijoita oli 6. Vartijat lähtivät jahtaamaan Willdoria, mutta nokkeluutensa ansiosta Willdor sai vartijat ansaan ja he pääsivät hengestään.
Willdor ei voi koskaan unohtaa hänen vanhempiensa ja sisarustensa kuolemaa ja pysyy osittain senkin takia lainvastaisten töiden parissa.

Muuta:

- puhuu jonkinlaista suomen murretta(esim. käyttää sanoja mä tai mie ja sä tai sie)
- osaa saksaa, mutta harvoin käyttää muuten kuin rumia sanoja sanotessaan

- On saksalaissyntyinen.
-  Tapana sanoa rumia sanoja saksaksi. Yleensä Scheiße, verflixt tai verdammt(ensimmäinen tarkoittaa paskaa toiset hemmettiä).
- Tarkka kuulo ja näkö.
- nopea juoksija
- pystyy hyppäämään pitkiä ja/tai korkeita matkoja vahvojen jalkojensa ansiosta


Mukaan tuominen:Kuka vain saa tuoda mukaan kunhan nyt ei ensiesiintyminen ole missään kirkkaassa päivänvalossa suuren väkijoukon keskellä, koska sieltä häntä ei kyllä löydä.

Piirtäjä: Shensei

 


 

 

Nimi: Toimii useasti nimellä Kettu, tai Repo, mutta oikea nimi on Caerulea Gemma, joka on latinaa ja tarkoittaa Sinistä Jalokiveä/Silmää
Ikä: alle vuoden
Skp: Narttu

Rotu: Isän suvussa islanninkoiraa, siperianhuskya ja thaimaanpystykorvaa. Emän suvussa aavikkokettua, korvakoiraa, naalia ja bordercollieta.

Rikokset: Väärän verinen. Pakeneminen lainvalvojia, ruuan ja muun elannon varastaminen, sekä laittomien viestien kuljettaminen. Etsitty, mutta etsijat ovat enempi palkkion metsästäjiä, kuin viranomaisia. Tietoa siitä kuka narttu oikeasti on ei ole kovin monella.

Ammatti: Toimii laittomien viestien viejäjä ja sanan saattajana.
 

Ulkonäkö:
Säkäkorkaus on n. 30-40 cm täysikasvuisena. Omaa korvakoiralle ja aavikkoketulle tyypilliset valtaisat korvat, tuuhean hännän ja suipon sekä siron kuonon. Ruumiinrakenteeltaan melko kevyt. Pihjaväriltän kerman vaalea, selkä, osittain kasvot, korvat ja häntä sekä jalkojen yläosat ovat oranssehtavan vaalean ruskeita. Väritys on hyvin saman tyyppinen kuin aavikkoketuilla. Toisessa korvasta on suurehko pala pois. Tuuhean hännän juuresta kasvaa hieman sinistä karvaa. Toinen etutassu (vastakkainen kuin vaurioitunut korva) on täynnä sinisiä kiemuroita. Kiemurat ovat turkissa, sekä ihossa, eli jos karvan ajaisi etutassusta pois näkyisi ihossa sama sininen kuviointi kuin turkissa. Silmät ovat tumman siniset ja melko suuret. Nenä on pieni ja musta, kuten myös viikset ja kynnet. Kynnet ovat pienet mutta tevärät, samoin hampaat (jotka ovat kuitenkin valkoiset). Anturat ovat tumman siniset ja kestävät. Kaulassa roikkuu ketjussa sininen kristalli. Kristallia ei saa pois pään kautta pujottamalla, eikä ketjussa ole lukkoa. Ketju on erityisen kestävä, joten sitä ei kovin helposti saa rikki.
Kiemura kuvioidun tassun ympärillä on useasti maastonvihreä kääre, jonnä tämä piilottaa viestejä, jos viesti on paperimuodossa

Luonne:
Hieman hiljainen ja ujon oloinen. Ei halua paljastaa omaa menneysyyttään toisille, varsinkaan ensi tapaamisella, jos ollenkaan. On hyvä sivusta tarkkailija ja vakooja, osaa olla kärsivällinen ja hiljaa. Joskus toiset luulevat, ettei narttu kuuntele vaan on ajatuksissaan, mutta harvoin asia oikeasti on näin. On lähes koko ajan valppaana, jopa niiden seurassa joihin uskoo voivansa luottaa. Pitää muitten seurasta, mutta oleilee usein yksin oman turvallisuutensa takija.
Omapäinen, vahvatahtoinen ja pystyy pitämään ulkoisen olemuksensa tyynenä, vaikka sisäinen olisi aivan jotain muuta.

Mnneisyys:
Emä oli lähes kokonaan villikoiran verta, joten tätä pidettiin ylhäisen koira suvun orjana, katsottiin että koska tässä oli kuitenkin hieman rotukoiran verta voisi tämä elää orjuudesaa, teloittamisen sijaan. Suvulla oli lähes saman ikäinen uros. Narttu ja uros rakastuivat toisiinsa nartun pitkän orjuuden aikana. Uros kohteli narttua hyvin ja he onnistuivat pitämään tunteensa ja suhteensa muilta salassa pitkään. Narttu sai kuitenkin todeta eräänä päivänä kantavansa poikasia. Hän tiesi, että poikaset olivat suvun uroksen jälkeläisiä. Hän sai pidettyä pitkään raskautensa salassa ja kun se alkoi olla näkyvää auttoi uros rakastettunsa pakoon, koska molemmat tiesivät ettei uroksen suku hyväksyisi epäpuhtaita jälkeläisiä urokselle, vaan poikaset, sekä heidän emänsä tapettaisiin. Narttu onnistui pysymään piilossa yllättävän pitkään suvun jäseniltä ja synnyttämään kolme tervettä poikasta. Yhtenä epäonnisena päivänä suvun jäsenet saivat nartun kiinni ja tämä teloitettiin petoksesta sukua vastaan. Rakastavaiset kerkisivät vaihtamaan muutaman sanan ennen nartun teloittamista ja tämä kertoi poikastensa olinpaikan urokselle. Uros lähti heti poikasten luo ja koitti piilottaa ne. Suvun jäsenet huomasivat kuitenkin pian uroksen kadonneen ja lähtivät tämän perään. He saivat tämän kiinni nopeaa, itse teosta kuljettamassa poikasta suussaan kohti seuraavaa kaupunkia. Tajutessaan poikasen olevan teloitetun nartun ja uroksen jälkeläinen, jonka tunnisti suvulta perityistä sinisistä kiekuroista ja nartulta perityistä isoista korvista, he tappoivat oman sukunsa uroksen, koska tämä oli pettänyt koko suvun ja kaksi poikasta, joista toisen löysivät kaupunkinsa laitamilta ladosta.
Uros oli kuitenkin kerinnyt pelastaa yhden poikasista ja antaa tälle sukunsa kristallikorun ja oikean nimen. Poikanen oli kaukana toisessa kaupungissa, eikä suvun jäsenet tienneet kolmannesta jälkeläisestä. Sana aavikkoketusta, joka omasi hyvämaineisen suvun merkit tassussaan kiiri kuitenkin nopeaa ja jäljelle jääneen pennun perään lähetettiin suvun jäseniä. Suku ei myöntänyt ulkopuolisille, että aavikkokettu olisi heidän sukunsa verta, senoivat että merkit tassussa oli varmasti jokin pila ja ne olisivat värjätty.
Suku haluaa säilyttää maineensa ja sen takija he käyttävät oman sikunsa hiljaisia palkkionmetsästäjiä -joita ei maailmalla tunneta- epäpuhtaan jälkeläisen perään. He eivät halua muitten tietävän suvun typerän uroksen saastuttaneen heidän vertaan. Narttupentua ei olla kuitenkaan vielä saatu kiinni, sillä joukko joka tätä jahtaa ei ole kovin suuri ja narttu on ovela ja nopea ja osaa pysytellä piilossa.

Muuta:

-Häpeää sitä, ettei ole oikea lainsuojaton, joka on tehtynyt oikeita rikoksia, vaan on isänsä ja emänsä virheiden takia joutunut lainsuojattomaksi.

-Kertoo muille varastaneensa kristallin joka tällä on kaulassa ja peittää tassussaan olevat kiemurat liinalla, jottei kukaan kyselisi niistä, tai saisi tämän alkuperää selville.

-Erinomainen kuulo isojen korviensa ansiosta

-Pystyy kulkemaan pitkiä matkoja nopeaa ja huomaamatta. Pienen kehonsa ansiosta ketterä ja nopea.



Piirtäjä: Yö (Eit)

 


 

Nimi: Seriy, “Dimitr”
Ikä: 4,5 vuotta
Skp: Uros

Rotu: Belgianpaimenkoiran ja länsisiperianlaikan risteytys

Rikokset: Kaksi murhaa ja “varkaus”, lisäksi muutama näpistys. Seriy on melko etsitty ja häntä pidetään vaarallisena, Seriystä on luvattu mojova palkkio kunhan hänet tuodaan kuolleena poliisin eteen.

Ammatti: Metsästäjä peitenimellä “Dimitr”


Ulkonäkö:
60cm:n sää’än omaava Seriy on pitkäkoipinen kaveri. Koiran ulkomuoto on hoikka ja lihaksikas, mutta kuitenkin notkea. Tämän takajalat ovat vahvat, mikä auttaa metsästyksessä lisäten nopeutta ja ponnistusvoimaa.
Seriyn turkki on melko lyhyttä ja tiivistä, ainoastaan poskissa ja kaulasta rintakehään on pidempää karvaa. Uros omistaa myös pörheät “villahousut”, jotka ovat vaaleat. Kyynär- ja kantapäissä on pienet karvatupsut. Turkki itsessään on pääosin ruskeaa ja vaaleaa. Sinertävän tummanharmaata esiintyy Seriyn selässä ja hännässä, sekä muutamana kuviona naamassa ja korvien reunoilla. Uroksen silmät ovat pistävänkeltaiset, hieman oranssiin vivahtavat ja polkuanturat sinertävät. Seriyn oikeassa silmäkulmassa komeilee pieni arpi, jonka hän sai veitsestään vielä kun oli kokemattomampi sen käsittelyssä.
Seriy kantaa mukanaan äidiltään lahjaksi saamaansa veistä. Hän pitää sitä tupessa, joka on kiinnitetty ruskeaan nahanpalaan. Nahanpalan Seriy on sitonut tiukalle vasempaan jalkaansa, mistä veitsen pystyy helposti vetämään esiin. Veitsen terä on ruostumatonta terästä ja nahalla päälystetyssä kahvassa on messinkiä. Seriy käyttää veistä lähinnä aseena, mutta käyttää sitä myös metsästäessään. Temppuja hän ei enää veitsellä tee, muuta kuin omassa rauhassaan ja aina jos joku tule paikalle, hän sujauttaa veitsen nopeasti pois.

Luonne:
Seriy on kalsea tyyppi joka ei ota mielellään kontaktia uusiin henkilöihin. Tämä johtuu osittain siitä että melkein kukaan ei halua olla tekemisissä hänen kanssaan. Hän viihtyy vain pienessä ystäväporukassa, jossa kaikki ovat tuttuja ja edes jotenkin siedettäviä. Seriy ei osaa luottaa kehenkään eikä anna itsestään myöskään kovin luotettavaa kuvaa, ei sillä etteikö hän olisi. Seriy ei halua kantaa harteillaan toisten salaisuuksia ja välttää kertomasta muille omiaan. Tämä on jatkuvasti valppaana poliisien takia ja vuosien vainoamisen jälkeen tästä on tullut myös vähän vainoharhainen. Harhojen kuuleminen siis ei ole mitään kauhean uutta. Seriy ei todellakaan ole mikään armoton tappaja, uros on vain saanut erittäin huonon maineen. Hän kokee syvää katumusta menneisyytensä tapahtumista eikä tietentahtoen hyökkäisi kenenkään kimppuun kuin vain hätätilanteessa. Uros on hyvin suojelevainen tuttujaan kohtaan ja vaikka hän onkin erakkomainen, kaipaa hänkin myös joskus toisten läheisyyttä. Ronskilla tyylillä puhuvan Seriy on ystäväporukassa varsin rento ja huumorintajuinen. Kiroilu ei ole urokselle mitenkään tavatonta. Melko fiksu ja hyvä strategi. Iskiessään silmänsä johonkin naaraaseen, hän pyrkii voittamaan tämän luottamuksen ja hurmaamaan kyseisen henkilön “paha-poika” tyylisellä asenteellaan.

Menneisyys:
Seriy syntyi vahinkolapsena nuorelle parille hieman suuremmassa kylässä. Pennun isä oli alkoholisti ja hyvin väkivaltainen sellainen. Lempeä äiti joutui usein tämän pahoinpitelemäksi, mutta hän suojeli silti poikaansa oman terveytensä heiketessä. Isän juopotellessa milloin kotona, milloin lähikapakassa päätyi nuori Seriykin maistelemaan tämän tästä alkoholijuomia. Ollessaan vuoden vuotta vanha, hänen isänsä häipyi ja jätti viimein Seriyn äidin rauhaan. Nuori poika oli kuitenkin jo päässyt viinan makuun ja kävi joskus kaveriporukalla näpistämässä kapakoissa kaljapulloja. Kun Seriy tuli täysi-ikäiseksi ja hän sai viimein laillisesti juoda alkoholijuomia, hän vietti useasti aikaa baareissa. Muun vapaa-aikansa hän käytti pelleillessään veitsellä, jonka oli saanut äidiltään lahjaksi täyttäessään kaksi vuotta.
Erään kerran Seriy sitten keksi, että hän menisi näyttämään veitsellä opettelemiaan temppuja ystävilleen ja missä muuallakaan nämä olivat kuin lähibaarissa. Seriy temppuili veitsellään hyvän aikaa kunnes eräs vanhempi uros tuohtui asiasta ja tuli kovistelemaan poikaa. Seriyn oli tarkoitus vain tönäistä uros hieman kauemmas, mutta tämä kumartui Seriyn ylle ja veitsi upposi syvälle rintaan. Seriy oli kauhuissaan ja järkyttynyt tapahtuneesta, joten hän jäi hetkeksi vain toljottamaan tappamaansa urosta. Kuullessaan, että joku oli hälyttänyt poliisin Seriy päätti ottaa jalat alleen, mutta joku seisoi oven edessä, eikä päästänyt poikaa lähtemään. Hetken mielijohteesta poika veti puukkonsa esiin ja sivalsi syvän haavan ovimiehen kylkeen ajatellen, että isku ei olisi ollut kuitenkaan tappava ja niin Seriy pääsi pakenemaan paikalta. Poliisien saapuessa poika oli jo kaukana ja tämän ystävätkin olivat lähteneet baarista. Sattuipa kuitenkin niin että Seriy oli ollut baarimikolle veloissa, ja kun tätä kuulusteltiin silminnäkijänä tapahtuneesta, hän kostoksi valehteli että Seriy oli myös varastanut kunnon tukun rahaa baarin kassasta.
Seriy ei kehdannut palata enää kotiinsa ja niin hän karkasi kylästään ennen kuin poliisit saivat hänet kiinni. Oven edessä seisonut uros kuoli verenhukkaan samana iltana ja Seriy julistettiin etsintäkuulutetuksi ja lainsuojattomaksi. Poika harhaili erämaassa metsästäen itselleen ravintoa, kunnes saapui toiseen kylään, missä häntä ei tunnettu niin hyvin. Seriy päätti ansaita elantonsa metsästämällä ja myymällä saaliinsa, mutta hän joutui vastedes elämään pelossa että joku tunnistaisi hänet. Siksi Seriy esiintyy nimellä Dimitr ja kylällä kulkiessaan hän on aina sotkenut turkkinsa mudalla. Koira kuitenkin välttää mahdollisimman paljon julkisilla paikoilla oleskelua.


Muuta:
-Käy yhä baareissa ryypiskelemässä olutta ja ehkä polttamassa sikarin aina kun hänellä on siihen aikaa.
-”Dimitr”inä ollessaan puhuu tönkönkuuloisella aksentilla joka jäljittelee hieman nykyisen venäjänkielen piirteitä. Hän esimerkiksi lausuu y:n “ju”, s:n sh:na ja ä:n a:na.


Piirtäjä: KakuroWolf

 


 

Nimi: Don Nadie
Ikä: 7 vuotta
Skp: Uros


Laji/Rotu: Koira, sekarotuinen, suvussa kuitenkin vahvasti pinsereitä.
Rikokset:
Toimi melko suuren rikollispomon oikeana tassuna, nykyisin häntä etsitään lähinnä hänen tietojensa vuoksi, sillä hänen toivotaan tietävän pomon olinpaikka ja paljon muita tietoja paikallisista rikospiireistä. Kiinni jäädessään Don viettäisi vankilassa loppuelämänsä, mutta hänen henkensä ei toistaiseksi ole vaarassa.
Ammatti:
Tällä hetkellä toimii myyjänä yhdessä kylässä, työpaikka kuitenkin vaihtuu sitä mukaan kun viranomaiset saavat häntä kiinni.

Ulkonäkö: 
Solakka, n. 55 cm korkea, rakenteeltaan tämä muistuttaa vahvasti dobermannia, tosin tämä omistaa lyhyemmät jalat ja syvemmän rinnan. Karva on erittäin lyhyttä ja varalonmyötäistä, pääväriltään hyvin tummaa harmaata, tätä kuitenkin rikkovat vaaleamman harmaa kuono, varpaat ja hännänpää. Korvat ja silmien aluset maalautuvat tummemmalla harmaalla.
Donin silmät ovat kapeat, väriltään vaalean siniset, kirsu, anturat ja kynnet ovat mustat.
Uroksen kasvoja koristaa myös muutama arpi. Toinen kulkee aivan vasemman silmänurkan ohi, nippa nappa ohittaen silmän itsensä. Toinen kulkee kuonon yli, haarautuen kahteen keskellä nenänvartta.


Luonne:
Don on päällisin puolin hyvin puhelias, kohtelias, ajoittain jopa hurmaava kaveri. Tällä on puhetaito hallussa minkä lisäksi uros on hyvin uskottava valehtelija, eikä hän pelkää käyttää tätä hyödykseen. Hän kykenee sopeutumaan moneen eri rooliin ilman suuriakaan ongelmia, eikä olisi ensimmäinen kerta kun hän näiden taitojensa kanssa onnistuisi välttämään viranomaisten katseita tai huijaamaan muita saadakseen itse jotain mitä haluaa. Don on myös hyvin fiksu, liukas kaveri. Tuntuu kuin tällä olisi aina varasuunnitelma takataskussa jolla hän pysyy askeleen edellä muita, ja jos tuo suunnitelma meneekin pieleen ei uros usein jää ilman ideoita joilla kääntää tilanne taas hyödykseen.
On kuitenkin ihan hyvä että uros on varustettu näillä taidoilla, sillä fyysisiltä ominaisuuksiltaan hän on hyvin onneton. Ainoa kehuttava taito ovat tämän nopeat jalat, mutta siihen se jääkin. Siksi uros lähes aina luottaa älyynsä joutuessaan ongelmiin.
Don on myös erittäin sosiaalinen kaveri, hän mielellään tapaa uusia kasvoja ja kulkee heidän mukanaan, usein solluttautuen heidän sekaansa. On kuitenkin mahdollista että hän tulee myöhemmin käyttämään näitä samoja henkilöitä päästäkseen jälleen jatkamaan pakoaan, hän ei pelkää uhrata ympärillään olevia henkilöitä tai olla kertomatta noiden arkaluontoisia tietoja jos hän vain itse hyötyy tästä jotenkin. Tämän vuoksi Don harvoin kunnolla ystävystyy kenenkään kanssa tai uskoutuu kenellekään, sillä hän ei halua joutua harkitsemaan kahdesti tehdessään päätöksiä.


Menneisyys:
Don syntyi vahinkopentuna nuorelle parille eräässä pienessä, melko kehnossa kylässä. Pariskunta ei ollut mitenkään valmis huolehtimaan jälkikasvusta eivätkä he oikein tienneet mitä heidän tulisi tehdä poikansa kanssa, joten heti kun Don oli tarpeeksi vanha huolehtimaan itsestään antoivat nämä pojan tehdä mitä ikinä lystäsi. Kuten arvata saattaa, ilman rajoituksia ja rangaistukai uros aikanaan ajautui lain hämärälle puolelle. Hän alkoi pyöri paikallisten rikospiirien ympärille, ja aluksi ärsyttävästä pikkuakarasta saatiin pienellä koulimisella piirin uskollinen jäsen, sillä Don tunsi porukan olevan kuin yksi iso, ehkä hieman hämärä perhe.
Don ei ikinä kyseenalaistanut porukan touhuja, hän tiesi niiden olevan lain ulkopuolella mutta hän ei paljoa viranomaisista ollut ikinä piitannutkaan. Älynsä ja oveluutensa kanssa uros alkoikin nousta arvossa ilman että hänen tarvitsi kertaakaan itse liata tassujaan, ja pikkuhiljaa hän pääsi pomon rinnalle tämän oikeaksi tassuksi. Uros nautti elämästään täysin rinnoin, hän oli ylpeä luottamuksesta mitä pomo hänelle antoi ja teki hyvää työtä kuten tämä häneltä odotti. Monta vuotta uros onnistui viettämään tässä hommassa ja luonnollisesti viranomaiset alkoivat kiinnostua porukasta näiden tekemien rikosten noustessa yhä enemmän ja enemmän julkisuuteen, mutta heidän oli vaikea löytää itse pääpiruja.
Lopulta sekin onnistui, porukan piilopaikkaan tunkeuduttiin ja viranomaiset alkoivat tehdä pidätyksiä, yrittäen saada kiinni niin monta piiriin kuuluvaa kuin vain mahdollista. Hälinän keskellä Don onnistui pakenemaan, mutta hän ei tiennyt mitään porukan muiden jäsenten kohtalosta. Onneseen seuraavan päivän uutisissa kävi ilmi että pomoa ei oltu löydetty, mikä oli urokselle helpotus.
Niin alkoi Donin yritys päästä takaisin pomonsa alaisuuteen, mutta vielä tähän päivään mennessä hän ei ole kuullut tästä mitään, kukaan ei tunnu tietävän tämän olinpaikkaa eikä siellä täällä leijailevista huhuista ole paljoa apua. Kaiken lisäksi viranomaiset ovat saaneet tietää Donin osallisuudesta piirin tapahtumiin ja tällä hetkellä etsivät häntä, pääosin siinä toivossa että hän voisi antaa heille tietoa pomon olinpaikasta.
Muuta:
- Uroksen nimi tarkoittaa 'nollaa' tai 'Ei kukaan/Ei ketään', Don itse ei ole tietoinen nimensä merkityksestä.
- Ei ole mitenkään kokenut taistelija, mutta tarvittaessa pystyy puolustamaan itseään, toivottavasti riittävästi pitääkseen itsensä hengissä. Turvautuu mieluummin älyynsä kuin voimaan.
- Vanhempiensa kanssa uros ei ole ollut missään yhteydessä moneen vuoteen, hän tuskin ajattelee enää entistä perhettään.

Piirtäjä: Lappis

 

©2018 Lainsuojattomat Impro - suntuubi.com